VΣlimeren puoleisen kuulun hiekkarannan suuntaan levittΣytyy maa kapeana hedelmΣllisenΣ tasankona, joka itΣΣn pΣin muuttuu Palestiinan kalkkikiviylΣng÷ksi. Maan etelΣosan muodostaa Negevin autiomaa ja levittΣytyy Akaban lahdelle, jossa Eilatin satama antaa maalle pΣΣsyn Punaiselle merelle.
Maa on vuodesta 1948, jolloin YK pΣΣtti jakaa Palestiinan juutalaiseksi ja arabialaiseksi valtioksi, ollut konflikteissa ja sodissa arabinaapureidensa kanssa. SillΣ on ollut sotia v. 1948-49, 1956 ja Kuuden pΣivΣn sota v. 1967 ja Yom Kippur-sota 1973. Useissa sodissa ovat arabit hΣvinneet ja menettΣneet alueita, mm. LΣnsirannan ja ItΣ- Jerusalemin ja siitΣ lΣhtien maa on kieltΣytynyt luovuttamasta nΣitΣ alueita takaisin, mikΣ estΣΣ allekirjoittamasta vakavasti otettavaa rauhansopimusta. V. 1979 tapahtui lΣhentymistΣ Egyptiin, jolloin Begin ja Sadat allekirjoittivat Camp Davidin sopimuksen. Samana vuonna miehitettiin EtelΣ-Libanon, josta palestiinalaiset sissit olivat hy÷kkΣilleet maahan. Palestiinalaiset pakotettiin poistumaan Beirutista ja sotilaat vedettiin jΣlleen kotiin. Ratkaisu on syntymΣssΣ Gazan kaistasta, jossa palestiinalaiset ovat saaneet itsehallinnon, mutta vielΣ on pitkΣ tie edessΣ ennenkuin syntyy itsenΣinen valtio, eikΣ se vielΣ johda rauhaan maassa ja sen ympΣrillΣ. Maan ΣΣrijuutalaiset piirit eivΣt toivo mitΣΣn luovutettavaksi palestiinalaisille, ei varsinkaan LΣnsirantaa ja ItΣ- Jerusalemia. Maalla on my÷s ongelmia valtaisan maahanmuut- tajamΣΣrΣn kanssa, erityisesti entisten sosialististen maiden juutalaisten.
